Viikko sitten kärsin tappion ottelussani ja sitä on sulateltu nyt viikko. Ystäväni mainitsi tuossa, että vaikka tulee kaadetuksi ja nousee nopeasti ylös, se ei pelkästään riitä. Tärkeintä on, mitä aikoo sen jälkeen tehdä - todellisuudessa se ratkaisee. Koen olleeni oikealla tiellä ennen ottelua ja kehittyneeni matsiin valmistavilla viimeistelyviikoilla paljon. Vaikka tappio tuli, olen tyytyväinen tekemiini asioihin harjoituksissa ja olen varma, että pienellä viilauksella virheet, jotka ratkaisivat ottelun tällä kertaa, saadaan kitkettyä pois. Lajissa voi pienet virheet ratkaista koko ottelun ja tällä kertaa tein muutaman. Nuo virheet käsiteltiin nopeasti ottelun jälkeen ja niiden suhteen tapahtuneesta päästiin nopeasti eteenpäin. Iso kiitos kulmamiehilleni Miikalle ja Gregulle, jotka olivat purkamassa kanssani tapahtunutta heti ottelun jälkeen.

Pidin ottelun jälkeisen sunnuntai päivän lepoa ja vedin hanskat käteen maanantaina. Olen tehnyt paljon otteluharjoituksia jo tällä viikolla ja Lucio Linhares ohjaa Bjj- ja lukkopainilerin salillamme nyt viikonloppuna. Autan seurakaveria valmistautumaan hänen otteluunsa, joka otellaan Venäjän laitamilla Vladivostokissa, johon lähden myös mukaan huoltohommiin. Itsellänikin on vielä ottelu suunnitteilla lähiaikoina. Lähdemme Pro Teamin jätkien kanssa Teksasiin treenaamaan kolmeksi viikoksi ja kiertelemään paikallisia saleja. Ikimuistoinen reissu on tulossa! Tarkoituksena olisi otella vielä ennen matkaa. Tänään nautitaan äitien seurasta.

Tästä löydät pienen pätkän lämmittelystäni juuri ennen ottelua!

-J

Kilpailukausi on nyt takanapäin kun viimeiset kapinat Rukan Suomen Cupissa saatiin hiihdettyä viikonloppuna. Viimeisessä viikonlopussa oli vielä paljon panosta mukana, sillä olimme Petoteamin porukalla viesticupissa toisella sijalla ja henkilökohtaisessa cupissa minulla oli teoreettiset mahdollisuudet vielä podiumsijaan. Onnistuimme viestissä siinä määrin, että otimme joukkueelle hopeaa päivän kisassa ja pidimme toisen sijamme myös joukkuecupissa. Oma hiihto viestissä ilahdutti, sillä viimeisestä kovasta harjoituksesta olikin vierähtänyt aikaa ja odotuksia ei hiihdolle varsinaisesti ollut. Henkilökohtainen kisa sunnuntaina oli sitten jo todella raskas taival. Yhteislähdöllä hiihdetty 20 km vapaan kisa ei ole ollut koskaan lempimatkojani ja viimeisellä vitosella olo oli sen mukainen, että kesäloma tulee jo tarpeeseen.

Mennyt kisakausi antoi paljon, sillä onnistuin muutamassa kisassa nousemaan lähelle maailman huippua. Parhaat suoritukseni tulivat selvästi alkutalvesta, mutta silti koko kauden ajan pystyin hiihtämään paremmalla tasolla kuin edellisellä kaudella. Kauteen lähdettäessä asetetut tavoitteet täyttyivät yhtä lukuun ottamatta. Henkilökohtainen SM-mitali on saavuttamatta, joten se siirretään ehdottomasti ensikauden tavoitelistalle Val di Fiemmen MM-kisojen lisäksi.

Keräsin viime kauden päätteeksi tilastoja menneestä kaudesta ja ajattelin tehdä sen tänäkin vuonna. Tässä mennyt kausi numeerisessa muodossa.

Kisakausi 2011-2012

Startteja 36.
joista:

MC-startteja 15.
MC-pisteitä 143.
SM-mitaleita 1.
Voittoja 3.
Podiumsijoituksia 12.
Keskeytyksiä 1.
Sairauspäiviä 10.

Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja tukijoille! Ensi kaudella taas uutta matoa koukkuun.

Anssi Pentsinen

Sain mahtavan tilaisuuden päästessäni huoltojaksi Brasilialaisen ju-jutsu -valmentajani ja ystäväni Lucio Linharesin mukaan Dubaihin viime viikolla. Pieni hengähdyshetki arjesta ja harjoittelusta sattui varsin passeliin paikkaan. Lucio Linharesin oli määrä otella Cage warriors -nimisen brittiläisen vapaaotteluorganisaation järjestämässä ottelutapahtumassa, paikkana tällä kertaa Dubai ja itselläni oli tehtävänäni toimia huoltajana ja kulmamiehenä hänen mittelössään.

Lähdimme matkaan viime viikon tiistaina ja lensimme varsin mielekkäällä turkkilaisella lentoyhtiöllä kaikki etapit. Ensimmäisenä pysähdyimme Istanbuliin, jossa järjestelimme itsellemme lisää matkusteluaikaa reilulla neljällä tunnilla, kun myöhästyimme jatkolennoltamme. Onneksi matkayhtiö oli varsin ymmärtäväinen ja pääsimme onneksi vielä samana iltana jatkamaan matkaa kohti Dubaita. Lisäksi Istanbulin kentällä nautiskelin parhaat kahvini hetkeen. Suomessa olevien kurakahviketjujen mokat jäivät kyllä kauas taakse! Taisipa olla Italialaisen ketjun kahvila, jossa vietimme suurimman osan odotusajasta. Saavuimme hotlalle paikallista aikaa noin kello kuusi aamulla. Enää ei ollut tehtävissä muuta kuin pikainen suihku, jonka jälkeen unta kuulaan.

Ensimmäisen päivän aikana kerkesimme kiertämään muutamat isoimmat ostarit, kun saimme oppaaksemme Lucion vanhan ystävän, joka asustelee Dubaissa ja opettaa armeijalle ju-jutsua. Kerrottakoon myös, että Arabiemiraateissa opetetaan kouluissa muiden tavallisten kouluaineiden ohella myös brasilialaista ju-jutusua. Tämä on sheikkien varsin toimiva ratkaisu saada lajille lisää harrastajia ja ehkä menestystä tulevaisuudessa.

Torstaina pääsin jo nauttimaan pirteämpänä päivästä kun takana oli hyvin nukuttu yö. Hotellimme oli totta kai erittäin laadukas ja uima-altaan yhteydessä oli oma pikku punttisali hienoine vitkuttimineen. Tempasin muutamat hikijumpat matkan aikana salilla, johon kuului myös lojuminen poolilla jumppa tuokion jälkeen.

Virallinen punnitustilaisuus oli hotellilla yhdeltä päivällä paikallista aikaa, jonka jälkeen oli lehdistötilaisuus, joka ei Lucion osalta käsittänyt kuin yhden haastattelun. Kovaa painon vetoa ei tarvinnut viimeisenä päivänä tehdä, kun niukalla ravinnolla ja juomisella Lucio onnistui saamaan painon jo aamulla lähelle sovittua painoluokkaa (84kg).

Illan suussa suuntasimme yhteiskuljetuksella Emirates Mall -nimiseen kauppakeskukseen, joka oli niin ulkoa kuin sisältäkin varsin näyttävä, niinkuin odottaa saattoi. Yleisöä varten oli järjestetty punnitustilaisuus Virgin Megastoreen ja paikalla oli toistasataa ihmistä. Tilaisuuden jälkeen kävimme tankkaamassa kehomme ravinteilla suurehkon liha-aterian muodossa sekä tutustumassa kauppakeskuksen kaikenkattavaan tarjontaan, muun muassa kauppakeskuksen sisälle rakennettuun laskettelukeskukseen hisseineen kaikkineen.

Ottelupäivänä kävin huitelemassa hotellin lähistöllä ensimmäistä kertaa jalan. Perjantain ollessa paikallisille yhtä kuin viikonloppu, olivat pienemmät putiikit kiinni ja pikkuhiljaa +32 asteen lämpötilan käydessä hieman painostavaksi, nappasin lennosta taksin ja suuntasin vielä kerran läheiselle ostarille. Tankkasin maittavan kehonrakentajan pirtelön ja löysin läheisestä luontaistuotekaupasta laadukkaitakin lisäravinteitakin. Muutamat tuliaiset vielä kaupoilta matkaan ja takaisin hotlalle. Teimme Lucion kanssa kevyen valmistavan harjoituksen hotlan salilla illan ottelua varten, jonka jälkeen itse jatkoin vielä punttien ja auringon-oton merkeissä ennen lähtöämme tapahtumapaikalle.

Otteluilta oli World trade center -nimisessä tapahtumakeskuksessa. Ilta oli tottakai järjestetty viimeisen päälle ja kaikki järjestelyt sujuivat mainiosti. Ottelut olivat ajoittain tasaisia ja vauhdikkaita, yleisön kannustaessa tasaisesti molempia ottelijoita. Lucio voitti oman ottelunsa amerikkalaista Kyle Bakeria vastaan kolmen erän iskutulituksen jälkeen. Kolhiintunut taistelija oli kuitenkin iloinen ottelun jälkeen ja reissusta jäi mahtavat fiilikset tämän myötä. Kotimatka alkoi jo aikaisin aamusta ja nukkuminen jäi varsin vähälle kotimatkalle lähdettäessä. Muutama päivä oli vielä talvilomaa töistä jäljellä ja ne tulivat kyllä tarpeeseen.Alku viikolla oli vielä ujoa matkaväsymystä, mutta reeni on kulkenut. Mahtava reissu ja irtiotto koto-Suomesta. Taas jaksaa ainakin kuukauden J

Aurinko paistaa ja lumipenkat alkavat jo painumaan tienlaidoilla. Se on varma kevään merkki. Yksi varma kevään merkki on myös kisakauden loppupuolelle siirtyminen. Viime viikon keskiviikkona hiihdettiin minun kohdaltani tämän kauden viimeiset hiihdon maailmancup kilpailut. Kilpailukausi tosin jatkuu vielä ainakin noin kuukauden täällä kotimaassa SM-kisojen ja kovien kansallisten kisojen merkeissä. SM-kisat Imatralla ovatkin loppukauden selkeä ykköstavoite, koska siellä hiihdetään lempimatkani perinteisen sprintti.

Maailmancup kisojen osalta tämä kausi on ollut tosi antoisa ja opettavainen. Suorituksia on tullut jättionnistumisista, pohjanoteerauksiin. Kaiken kaikkiaan kausi on ollut kuitenkin urani paras ja tästä saa nälkää ja intoa ensi harjoituskaudelle.

Anssi

Tervehdys. Joulukinkku alkaa viimeistään nyt olla sulanut mahasta sekä vyötärön ympäriltä ja on taas aika palata sorvin ääreen. Viikonloppuna pyörähtää taas maailmancup-kisarumba käyntiin, kun vuorossa on Milanon kaupunkisprintti. Viikonlopulta odotan hyvää kisaa ja tavoitteena on päästä välieriin ja saada mahdollisimman paljon maailmancupin pisteistä. Tällä hetkellä sija MC-sprintticupissa on 14. ja lähden hakemaan siihen parannusta. Katsotaan miten äijän käy. Seuraavana vuorossa on Otepään maailmancup Virossa ja SM-kilpailut Keuruulla parin viikon kuluttua.

Joulutauon pyhitin pääsääntöisesti harjoittelulle ja kävimme Petoteamin porukalla Vuokatissa pitämässä leiriä ja hakemassa parempia treeniolosuhteita, sillä joulun aika oli Jämsässä todella vähäluminen. Nyt lunta on onneksi saatu myös tänne Keski-Suomeen ja hiihtoliikkeitä on päässyt tekemään ihan kotiovelta asti. Pakkaset ja lumisade pelastivat Keski-Suomen maakuntaviestin Saarijärvellä ja myrskyn vuoksi peruuntunut Ruotsin Scandinavia cupin osakilpailu mahdollisti osallistumiseni maakuntaviestiin pitkästä aikaa. Jämsän joukkue taisteli hyvin ja saavutimme hopeaa ylivoimaisen Jyväskylän jälkeen. Tulokset >>>